torstai 14. huhtikuuta 2016

JAETTUNA VIELÄ PAREMPAA

Minulla on ollut ilo saada muutama kyläilijä Suomesta tänne viihdyttämään minua. Nautin täällä asumisesta yksin, ja voin hyvillä mielin lähteä päiväksi Firenzeen tai ottaa auton alle ja tutustua uuteen kaupunkiin. Mutta onhan tälläiset asiat paljon ihanampia kun voi jakaa nämä kokemukset muiden kanssa. Saa hämmästellä yhteen ääneen kauniita tai outoja asioita, nauttia ruuasta, antaa viinin virrata ja valvoa myöhään nauraen äänensä käheäksi. Tulen muistamaan täällä Italiassa oleskeluni ajalta monia ihania hetkiä, mutta ennen kaikkea tulen muistamaan monta ihanaa ystävien kanssa jaettua hetkeä. Kyllä se auringonlasku Firenzessä on kaksinverroin mukavampaa ystävän ja halvan proseccon kanssa! On ollut ilo saada näyttää omia lempipaikkojani täällä ja vastapalvelukseksi olen saanut kaipaamiani herkkuja Suomesta. Loistava diili mielestäni.



Photo: Tommaso Iorio














Kiitos Irina & Paavo kun kävitte täällä minua moikkaamassa alkuvuodesta.  Hymyillen muistelen sitä kun Kristan kanssa valloitettiin Firenzen yöelämää, ehkä myös Panzanonkin.. Kiitos rakkaat olette korvaamattomia! <3

Muutaman viikon päästä saan ihanan Riikan tänne <3 Takuuvarmasti hyvää treeniseuraa tiedossa, mutta enköhän saa myös Riikan unohtamaan hetkeksi sen treenaamisen vakavuuden kun ojennan lasillisen hyvää viiniä ja tarjoan mahdollisuuden nähdä todellisen Toscanan auringon.


-Marika

tiistai 12. huhtikuuta 2016

AJATONTA

Olen vuoden sisään karsinut ostoksiani isolla kädellä. Suomesta pois muuttaessani myin suurimman osan vaatteistani ja olen ollut tähän ratkaisuun tyytyväinen. Nyt viime kuukausien aikana olen pyrkinyt ostamaan vain sellaisia vaatteita, joita tiedän voivani käyttää pitkään, ilman että vaatteitani katsellessa joudun toteamaan " ei mulla ole mitään päällepantavaa". Tähän lauseeseen törmäsin ennen useasti! Nyt kun omistan vain pääasiassa urkkavaatteita ja muutamat kestosuosikkini siistimpiä ja tyylilleni uskollisia vaatteita, en törmää tähän lauseeseen enää! Kuinka tämä voi olla mahdollista? Well, maybe Lord knows! Tähän pisteeseen olen siis päässyt, saanko tehdä nyt sen klassisen lätkätuuletuksen, jossa toinen polvi liukuu jäätä pitkin ja toisella kädellä veivataan mailaa, tai mitä lie, armottomalla voimalla?

Olen tehnyt täällä Italiassa muutaman isomman satsauksen ( no ei nyt niin isoja, mutta kuitenkin) vaatekaappiini. Toinen on musta nahkarotsi, joka vilahtikin täällä blogin puolella jo aiemmin. Toinen on tämä COSilta ostettu musta ihana mekkotakki yhdistelmä. En usko, että tulen vuosiin luopumaan mustasta ( toimii aina! ) ja väljistä kaapuasioista. Taisin jopa jättää jotain tämän tyylisiä kaapuja kotisuomeen, kun en raaskinut myydä pois. Mutta tämä on ollut ehdoton luottovaatteeni täällä Italiassa tammikuusta lähtien. Piru vie kun kelit lämpenee niin tätä ei voi enää käyttää niin hyvin. Sanoinko juuri ääneen tuon? Aurinko, aurinko, aurinko  <3 Kävelen vaikka pelkissä biksuissa kunhan aurinko ei katoa nyt minnekään!








// Takki Zara / Mekko COS / Kengät Ellen Blake / Reppu & Aurinkolasit Kirppislöytöjä //



Kiitos Krista kuvausjeesistä!

-Marika

maanantai 11. huhtikuuta 2016

HEDELMÄÄ SIELLÄ JA HEDELMÄÄ TÄÄLLÄ

Mmmmmm, tämän hetken ultimaattinen lemppari välipalani, aamupalani, yöpalani tai mikä tahansa pala ( okei nyt ei kuitenkaan puhuta siitä haukkarista, pysytään ruuassa ;) ) on tämä ihana hedelmäherkku. Jo jonkin aikaa somen ihmeellisessä maailmassa on pyörinyt mitä upeamman näköisiä smoothie bowleja! Pakko oli itsekin testata kun täällä Italiassa hedelmät ovat niin hyviä ja helposti saatavilla. Nyt kun olen näiden smoothiekulhojen makuun päässyt niin en aio tänä kesänä muuta syödäkään, voi pojat! Haalin torilta tai hedelmäkaupasta aina monenlaisia hedelmiä, joten on ihana kun voin käyttää näissä kulhoissa useampia hedelmiä! Tästä ohjeesta voisi syödä hyvin kaksikin, mutta minulla on aina nälkä ja syön kuin hevonen, joten big girl, big bowl! Mitä tämä minun "kaksiosainen" smoothie bowlini sitten sisältää?

Smoothiekulho isoon nälkään

Osa 1
1 1/2 jäädytettyä banaania
1/2 avokado
maun mukaan maca jauhetta
loraus soijamaitoa

Osa 2
12 jäädytettyä mansikkaa
maun mukaan chian siemeniä
loraus sitruunamehua
maun mukaan mintun lehtiä

Sitten vain blenderi pyörimään! Chian siemenet lisäsin mansikoiden joukkoon vasta blendaamisen jälkeen!

Kaada molemmat seokset isoon kulhoon ja heitä päälle tuoreita mansikoita, manteleita sekä bee pollenia (mehiläisten siitepölyä).  Okei, jos niitä mintun lehtiä on ylimääräisiä, voi visuaalisuuden vuoksi lisätä vielä pari mintun lehteäkin!

Buon appetito!







Päivästä riippuen täällä voi lämpötilat nousta jopa hellelukemia hipomaan. Siispä olen joutunut miettimään nesteytysasioita taas tarkemmin. Kerta minulla usein on minttua ja sitruunaa saatavilla niin kiva piristys normi tai kuplaveteen on lisätä hieman sitruunaa ja minttua! Kivan raikasta! Itse en ole mikään mehujen tai limsojen käyttäjä niin tämä on meikäläisen kesävakkari! Okei pakko myöntää että aamuisin puristan itse appelsiinimehuni, joten taisin juuri valehdella teille ;)

-Marika

sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

NE ITKEVÄT

Olin kuullut sanottavan, että viiniköynnös itkee. En tiennyt mitä tämä tarkoittaa. Nyt tiedän. Pomoni näytti minulle yksi ilta kuinka viiniköynnöstä leikataan ja selitti samalla kasvin aloittavan pian itkemisen.  Tuijottelin kasvia hetken ja pian alkoivat kyyneleet vierimään leikatusta oksan kohdasta. Tätä jatkui useamman päivän. Niin kuivalta kuin tuo viiniköynnös näyttääkin ilman lehtiä ja silti se pystyy tuollaiseen. Tiedän, kuulostaa hullulta ja kuvat eivät kerro tästä tilanteesta mitään. Olin kuitenkin hyvin vaikuttunut ja hiippailin useana iltana katselemaan näitä itkeviä köynnöksen tynkiä. Nyt muutaman viikon jälkeen luonnon voimat näyttävät mihin pystyvät ja noille hetki sitten itkeville köynnöksen tyngille alkaa kasvamaan uusi vihreä elämä.

Nyt on pakko sanoa, että olen onnellinen siitä että näin tämänkin vaiheen täällä viinitilalla. Tuntuu, että sadonkorjuusta on vain hetki aikaa vaikka talvi on jo vietetty ja kohta nuo viiniköynnökset notkuvat taas rypäleiden painosta. Aika rientää ja kohta olen nähnyt vuoden kulun täällä.






Kaksi viikkoa takaperin luonto täällä oli vielä paikka paikoin hyvinkin karua. Nyt  loputkin hedelmäpuut kukkivat, viiniköynnökset kasvavat ja ulko-oven avatessani pystyn haistamaan kaikki nuo ihanat kevään tuoksut. Taloni räystäiden alla asustaa muuten useampi pääskysperhe! Rakastan sitä melua, jonka ne saavat aikaan. Hmm, kesä, kesä, tule jo!

-Marika